Keskiviikkona, Marraskuun 16. 2011
Aika monet tietää, että nyt ens keväänä on ne presidentin vaalit. Minulta pari kertaa on kysytty, että ketä äänestän. No vastaus minun suusta on aina sama, en äänestä ketään. Politiikka on minun mielestä vain suuri illuusio. Aivan sama, ketä päättäjiä Suomen riveissä on, koska Suomen lakia ei eduskunta määritä, vaan EU.
Suomen politiikka on mennyt jyrkkää alamäkeä heti EU,hun liittymisen jälkeen. Suomi on niin pieni maa ja Suomelta saa helppoa rahaa EU;n muihin leikkeihin. Ei tästä sen enempää. Yksi ehdokas minulla olisi, mutta en sitä tässä ääneen mainitse, etten aiheuta turhaa provosointipropakandaa. Heti kun Suomi saadaan irti kaikista turhuuksista ja kun Suomi on taas oikeasti itsenäinen isänmaa, minä voin kävellä äänestysuurnalle äänestämään, koska sitten siitä on jo jotain hyötyäkin.
Ja nyt on turha tulla pätemään “äänestämällä vaikutat”. Paskanvitut sanon minä. Johan sekin on monesti aikasemmin todistettu. Eduskuntaan äänestetään lupaava ehdokas, mutta tämä ehdokas istuu kun peukalo olisi perseessä niin syvällä, että päätöksiä ei saada aikaan.
Avainsanat: Vuodatus Blogi politiikka on täyttä kura paskaa
Luokassa Politiikka |
Keskiviikkona, Marraskuun 16. 2011
Aloin siis pitämään blogia tässä. Tämä toimii minun “nettipäiväkirjana”, jota kaikki halukkaat pääsee lukemaan. Jatkossa minä EN pidä huolta kirjoitusasusta, koska minusta se on varsin suunnatonta paskaa.
Kirosanojakaan en tule välttelemään, koska minusta kirosanat on nykyään todella arkipäivää. Mutta kuitenkin.
Aluksi haluaisin hieman kertoa itsestäni, nimeä tai paikkakuntaa lukuunottamatta.
Olen 18- vuotias nuori mies. Lempiasioihini lukeutuu pelit, ihmissuhteet ja musiikki (metallimusiikki)
Luonteeltani olen suhteellisen reipas ja iloinen. Tulen juttuun todella helposti ihmisestä riippumatta.
En ole väkivaltainen selvinpäin tai edes kännissä. En pidä väkivallasta muussa, kun peleissä.
Minua mietityttää monesti, kun minua on “haukuttu” masentuneeksi. No joo, kuuntelen todella melankolista musiikkia, joka monien mielestä on sitä “itsemurhametallia”, mutta itse vain puran agressioita musiikin avulla.
Toisaalta se pistää välillä hiljaiseksi, kun on todella rankka menneisyys ja tuntuu ettei mikään nykyäänkään mene kohdalleen. Mutta en anna asioiden lannistaa minua. Tästä syystä itse en itseäni masentuneeksi näe.
Jokatapauksessa, minulta voi toki kysyä lisää, jos vahingossa kiinnostui asiasta. Kirjoittelen tässä mielipiteitä tulevaisuudessa esim, politiikasta jne
Ja kiitos ennakkoon jos jaksat lukea tätä blogia.
Avainsanat: Vuodatus Blogi metalli mielipide masennus ilo suru
Luokassa Muuten vaan |